Usko itseesi

Tässä Uuden Musiikin Kilpailussa varmasti moni tulee saamaan paljon positiivista sanaa, kuin negatiivistakin niskaansa.
Euroviisut on jo joka toisen viisuhihhulin toimesta lytätty Suomen osalta maihin!
Tuomarit on haukuttu ammattitaidottomiksi, koska kaikki neljäkymmentä biisiä, jotka pääsivät jatkoon, ovat huonoja.

On ihmisiä jotka tietävät tasantarkkaan, että minkälainen viisubiisin on oltava, ja mikä biisi menestyy.
Mikä on sitten menestystä?
Riittääkö vaikka kuudes sija?
Kappaleita on ollut vuosien saatossa paljon, ja erilaisia.
"Huilumies", yksi ehdoton suosikkini, iloinen ja hilpeä, suuren taiteilijan esittämä.
"Sata Salamaa", jytäkkä alku, ja toimiva kokonaisuus. Pikkupoika ihastui Vickyyn välittömästi.
Lordin kappale, no itse kappale ei ole sen ihmeellisempi kuin joku iänikuinen "Smoke on the water", jossa tosin riffi on silkkaa tulikiveä ja kaikki aloittelevat keltanokat haluavat sen Landolallaan oppia.
Ilman maskeja, shöyta ja saatana-aspektia, ei olisi voittoa herunut.
Ja seuraavana vuonnahan se nähtiin, muistaakseni.
Suomi yritti uusia saman ratsastamalla miesten kanssa. Mutta minne ratsut laukkasivat? Suohon!

Säälien olen lukenut hirveitä vuodatuksia siitä, miten jokainen joka putosi kilpailusta, on tehnyt paremman biisin kuin yksikään meistä neljästäkymmenestä.
Hohhoi.
Jokaikinen porsaanreikä yritetään löytää ja YLEn kimppuun käydään atraimin ja vibraattorein.

Minä sanon! Onnea MEILLE!!!
Olkaa Onnellisia saavutuksesta.
Seiskää sen takana mitä teette!!

Minä ainakin niin teen.

Jos jatkopaikka aukeaa, niin kyllä meikäläinen läväyttää sellaisella livevedolla, ettei tartte Erkkien Kajaanista miettiä, onko kaverista esiintymään, ja riittääkö glitteri vaikuttamaan kaikki epäilijät.
Suupielet lipeää valuen kaikki odottavat tuomarien ratkaisuja.

Ja jos ei jatkopaikkaa heru, niin sitten tungen inkkarit johonkin toiseen kanoottiin ja melon itseni kanaville kansan.

Nyt kahvia ja ultrakevyt nikokääryle. (normaalisti vahvempaa, mutta faija ajatteli terveyttäni tuodessaan kartongin)