Turhautumisia

Se on taas uusi viikko kierähtänyt käyntiin kuin ensimmäinen siemensyöksy, huomaamatta ja aivan varkain.
Viikonloppu katalainen katkaisi hyvän työrupeaman, kuten aina.
Perjantaina ,aivan kuin vahingossa ystäväni ja ARTo yhtyeen entinen kitaristi, soitti minulle ja ehdotti kyläilyä.
Hän käy meillä aika usein, toivottavasti ei silloin kun en ole kotona.
Mikäs siinä, luotettava  mukava jamppa joka jaksaa "painia" myös pikku-Sirkiän kanssa =)
No kyläily johti siihen että yhtäkkiä tiskipöydällä oli laiton määrä tyhjiä olut-tölkkejä.
Mukaan jännittävään rietasteluun liittyi myös ARTo yhtyeen eniten basisti Olli, sekä ystäväni lauluveljeni Antti.
Päädyimme Vantaan Hotellille ja päätin rakastella karaokemikrofonin kanssa.
Lauloin Anssi Kelaa ilman että erotin taustanauhaa. Jengi oli kuitenkin pähkinöinä.
Siihen sitten perään pari lonkeroa, valko-venäläistä, ja mitä lie....

Huomenna tulee haastattelu Vantaan sanomiin...vähän jännittää että onko partakarvat suorassa, ja onko silmäpussit edustavasti esillä.
Sessio toimittajan kanssa ainakin oli antoisa.
Myös viisukuppila.fi osoite julkaisee jonkinmoisen jutun.

Äänestys on tuottanut tulosta, ja olemme saavuttaneet 2000 äänen rajan.
Uskon että on vielä paljon ihmisiä jotka eivät ole löytäneet kappaletta.
Tuntuu vaan pitkältä tämä tulosten odottaminen.
Tässä ehtii tulla harmaita haivenia poskipäihin, ennenkuin on tietoinen jatkosta.
Siihen asti on vain jatkettava!!!
Lyökää kilkkiä tykkää nappulaani, ja ARTo kiittää