Kevät on tuloillaan, niin myös minä.
Olen puhkemassa todelliseen talirauhaskukkaan, mutta ennen terälehtieni levittämistä,
yritän selviytyä tästä ikuisuudelta tuntuvasta mielenkaamoksesta.
Aika näköjään joka vuotinen juttu, että pää on tukossa ja paperille (näytölle) ei synny muuta kuin Äiti Teresan rukoussanat, juuri ennen sitä hetkeä kun Paavi paukutti häntä herran haltuun.
Olen ottanut sen esiin monta kertaa, ja todennut monesti, ettei minulta tule mitään.
Vedänkin usein piuhan irti ja luovutan.
Mutta onko minulla hätää loppujenlopuksi?
Ei ole.
Minulla on viisi liperiin liimautuvaa rallia, joihin pitäisi mennä oksentamaan kelvolliset joikuilut.
Ja sen aionkin tehdä, nyt kun olen selviytynyt tästä kansakunnan vitsauksesta nimeltä Influenssa, joka pahimmillaan sai minut pelkäämään tosissaan , kun en enää pystynyt tuntemaan...peukaloitani.
Nyt aion mennä ottamaan kupin kahvia murheeseen,
ihastelkaa te vaikka tuota hävyttömän lyhyttä pätkää tuossa alla, ja kyseessä ei ole se mitä te heti ajattelitte..
ai niin.
ONNEA PERNILLA!!! p.s Minä en muuta teekkään kun niitä plagiaatteja, joten pois murhe =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti