lauantai 28. tammikuuta 2012

Uuden Musiikin Farssi

Kirjoitan tämän siksi, että moni ihminen on kokenut tulleensa petetyksi Uuden Musiikin Kilapilun tiimoilta.
En kirjoita siksi, että olisin suunnattoman pettynyt, tottakai harmittaa, ottaen huomioon kappaleeni suosion.

Lokakuussa minulle soitettiin , ja iloisesti vähän ehkä kielletysti ilmoitettiin minun olevan jatkossa.
Soiton tehnyt henkilö kehui biisiä ja kertoi miten raati oli tosissaan diggaillut, ja sehän on nähtävissä myös siinä clipissä, joka julkaistiin.
Kävin parin tunnin inserttikuvauksissa, kuten moni muukin, ja se video editointeineen oli nähtävissä Uuden musiikin kilpailun avausjaksossa.

Kappale tuli muiden 39 tavoin julki 31.10, ja siitä tuli hetkessä fanisuosikki.
Minulle kerrottiin pressissä ,että kappaleesta voi tulla nettihitti.
Silloin olisi pitänyt kellojen soida, ja viimeistään siinä vaiheessa kun eräs YLEn henkilö, kertoi minulle villikorttiehdokkaasta, joka otettaisiin niiden top12 lisäksi.
Tämä tieto tuli minulle jo Marraskuussa.
Henkilö kehoitti minua promoamaan aktiivisesti ja hakemaan nettinäkyvyyttä.
Miksi?

Samaan aikaan alkoi UMK.n nettisivuille ilmestyä anonyymeja kommentteja, joissa ihmiset väittivät YLEn kusettavan kilpailijoita, ja että Top12 olisi jo valittu.
Meille annettujen infojen mukaan tämän piti tapahtua vasta Tammikuussa, jonka jälkeen ne 12 valittua hioisivat radiosoittoversiot.
Tiedustelin asiaa YLEltä, ja minulle kerrottiin että tuotantoaikatauluja on muutettu.
Joopajoo.

Ihmettelin myös sitä, miten kaikki ehtisivät studioon jso radiosoitto alkaa kerran Tammikuussa.

Eilisestä ohjelmasta se paljastui.
Tuomarit kokoontuivat todennäköisesti hyvin pian sen top40 julkistamisen jälkeen, tai voi olla että he tekivät päätöksen samalla kertaa.
Mistä näin päättelen, no niistä kaikista kirjoituksista YLEn UMK sivustolla , ja siitä että ulkona oli syksy kun näytettiin tuomareiden työskentelyä.
Muille ihmisille sen sijaan on annettu käsitys, jonka mukaan päätös tehtäisiin avausjaksossa.

Ihmeellinen asia oli myös minun kohdallani, jossa jatkoonpääsy evättiin kommentein "ARTo pärjää varmaan ilman tätä kisaakin, ja miksei me voitais laittaa ARToa jatkoon rikastuttamaan kilpailua"

Kansa kävi tykkäämässä biisistä ja sillä ei ollut mitään merkitystä.
Jatkossa nähtiin jo jalansijaa saaneita artisteja.
Kansa kokee varmasti tulleensa petetyiksi kun paljon fanitusta saaneista artisteista oli valittu mukaan ainoastaan Jarin Taikakeppi.

Ensi kerralla YLE voisi lyhentää tuota fanitusaikaa, tai jättää kokonaan tykkäysnappulat ja barometrit pois. Eli biisit olisivat vain kuunneltavina, tällöin tuomaripäätöksiä ei voisi kritisoida, ja he saisivat perustella valintojaan omin sanoin.
Ja ehkä nämä kaksi asiaa voisivat olla erillään ,UMK ja Euroviisut.

Minä olen kiitollinen kaikesta saamastani huomiosta ja niistä jotka löysivät musiikkini pariin.
UMK on tuonut paljon hyvää, mutta olisi voinut tuoda enemmänkin.
Jatkan tästä eteenpäin toiveikkaana, ja ajatukset uusissa biiseissä.

Tämä oli pienimuotoinen avaus asiaan joka varmasti monen sai hämilleen.

Blogia kirjoitan jatkossakin.

ARTo


maanantai 23. tammikuuta 2012

Alkiot

Olen saanut lisää väriä demojen tekoon, ja näin ollen myös pystyn tuomaan visiotani herkemmin esille, kun tuottajalle/senseilleni niitä esittelen.
Pianodemoissa on se huono puoli että joutuu aina selittämään kaiken.
Nyt ei tarvitse selittää niin paljoa, vaan paljon kuulee jo ensimmäisestä versiosta.
Tässä pieni maistiainen siitä mitä on tuloillaan........
Herkkää tunnelmointia discokolinan välissä =) jaksaa sitten taas jorata

torstai 19. tammikuuta 2012

Uusi veisuja varrelta virtsan.

Kirjoitanpa nyt tänne, kun viimeisestä kerrasta on tovi vierähtänyt aikaa, kuten myös on vierähtänyt viimeisestä kerrasta.
Talvi sai lopulta ja minä en, ainakaan vielä.
"Roudassa" herätti vietnamilaisen ladyboypalvelun mielenkiinnon ja nyt kappale soikin aina bisneksiä hierottaessa taustalla.
Kävin ihan **** ********a asti istumassa ja kertomassa, että minkälaisia mielenkiinnonkohteita minulla loppujenlopuksi on. Ehdotin että nauhoittaisimme ähellystekniikan äänimaisemia, mutta se ei ollut ihan kavereilla mielessä.
Mukavaa kun biisi on tehnyt tehtävänsä, ja muutkin kuin munahaukat levittelevät siipiään sen tahdissa.
Tulemme päivittämään tämän kipaleen, joko hyvin pian tai sitten vähän myöhemmin.

"Roudassa" on loppujenlopuksi juuri siihen suuntaan kumartava kappale, mitä haluan tehdä.
Sen sanoituksellinen tyyli on sellaista koukukasta ja vapaamielisen vakavasti otettavaa.
Vaikka kuhnutttajista ja pölyttäjistä puhutaankin, niin kaikki kikkelikevennykset on naamioituna kielikuvin.
Melodiat tarttuvat, ja ne koukut jotka ovat sovituksissa aukeavat vähitellen.
En halua olla avoin grilli vaan salaisuuksia täynnä oleva foliomakkara.

Loppujen lopuksi on aina puhe siitä, mistä on puute. Tällä hetkellä on pula hengähdystauosta, ja kuinka ollakaan ensi viikko on vapaa viikko. Aion katsoa Emmerdalen kaikki kaudet ja hakata hankeen aina kun näen lampaan.
Valaita tuskin näkyy, vaikka Whalesissa ollaankin.

Ensi viikon pyhitän sille, että teen biisien rakenteet valmiiksi jotka aion tämän dillekarkkibiisin seuraksi tehdä.
Avoimesti kaapin perukoilta tulen laulamaan sellaisistakin aiheista kuin "Salarappu" , "Globaalinen Darra", "Egocentrinen naisten liimaaja", ja nämä siis työnimiä.
Lähdetään siitä että tällä hetkellä kaikki kuullostaa kuolanmetallilta, vapise Aleksi Valalaiho, tuo deathpoker yhtyeen tiluliluhuijari.

Aion pitää melan hohteessa kun se kerran on kuumaksi taottu.
Ensi Perjantaina tulen ulos kaikkien televisioista.
3D ARTo vetää tangatanssin ja esittelee syvänmeren kalojen sukupuolielämää aivan uudenlaisesta vinkkelistä, nimittäin Kalamarin rektumista.
Sitten nähdään miten käy!!

Ihan hirviä luomisentuska, ja odottavan aika on pitkä.
Yksi yö meni siinä, kun säkit jomottaen käänsin joitain kappaleitani englanniksi.
Yhden tunnin yöunilla töihin ja kaikki oli niin ihanaisen routaista.

Ihmiset tykkäilee kovasti vieläkin.
Hieno hommeli!!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Se on pienestä kii!

Vuosi alkoi sitten ja on jo hyvää matkaa menossa etiäpäin.
Ihan mukavia asioita tapahtuu, juuri kun meinasin muuttaa viihdemusiikoksi luostariin.

Ihan alkuun haluan kertoa, miten välillä biisi voi syntyä tuosta vaan ja suhteellisen hauskalla tavalla.
Tässä pikkumiehen 2-vuotis synttäreitä järjestellessä, tuttuun tapaani aamupalalla kauniimpaa osapuolta ärsyttäen, lauleskelin ihan hatusta hakattuja sanoja.
Sellaisella kesädiscohitti meiningillä.
Kertosäe syntyikin sitten ihan yllätävältä taholta, nimittäin vaimoni lauloi melodian ja keksi aiheenkin.
Aihe on eräs henkilö, josta ajattelin että enhän minä sellaista voi mennä, mutta sitten ajateltuani asiaa takaapäin, niin tajusin että henkilöhän on mitä loistavin biisin aihe.
Kaikkea elämässään tehnyt, päähän potkittu, mutta aina kuitenkin noussut ja haistattanut vinhakkaat kaikille anonyymeille A.Naaleille. Laulaja, stailisti, bodari...mitä lie..
Ja vaikka kappale kertoo tietystä henkilöstä, siinä on myös sanoma kaikille muillekin.
Biisissä on huumoria, mutta se ei missään nimessä irvaile vaan on pikemminkin pipon nosto ko henkilölle.

Uskokaa omaan juttuunne, antaa ihmisten huudella, pidä kiinni siitä mitä olet.
En minäkään aina muista sitä, ja siksi olenkin usein kontillani lähimetsässä.

ARTon facebooksivustolla on tehtävä jossa pitää arvata kyseinen henkilö.
Oikein vastanneet saavat Rippeet EP.n nimmarilla, koska sillä nimmarilla on arvoa, päädyin sitten pakuun ajeltavaksi tai kätilöopistolle synnytysautomaatiksi, opetuskäyttöön.

Pahinta on se  että joudun jakamaan Teostot vaimon kanssa.

Joskus tappio voi olla voitto =)


perjantai 30. joulukuuta 2011

Maailmanlopun huominen (helvetillinen luomiskertomus)

Voisiko olla niin, että jokin mitä olet aina käyttänyt luomisprosessissa on kyseisen prosessin onnistumisen kannalta henkireikä? Vai voisiko olla niin ,ettei vain ole löytänyt mukavaa työskentelytapaa muunlaisilla välineillä?
Uskon että kuitenkin jokaisella säveltäjällä on se "The Soitin", jolla on luotu sen ja sen levyn biisit, ja joka on nähnyt kaiken aina taiteilijan kimalluksesta korroosioon.

Minulla on nyt ollut piano, (jolla siis yleensä virteni viritän), työpaikallani, ja olen kotona sitten yrittänyt jäsentää näitä saatanallisia jazzsäkeitä tuollaisella Etolan syntikalla valmiiseen uskoon.
Periaatteessa joo, mutta käytännössä ei.
Tatsilla on suuri merkitys, ja soundilla myös, sen suhteen miten biisejä syntyy.
Tosin minulla on nykyään myös sellainen , laulan riffit tai koko biisirungon, tekniikka olemassa.

Mutta jos siis kosketinsoittimella aion säveltää, niin kyllä tuo minun ylväästi omilla jaloillaan seisova mustavalkoinen rakastelukumppanini on paras.
Kun sormeni vaeltavat pitkin hänen kuulaanvalkeana säteilevää hammasrivistöä, kun hänen jo korvilleni tutuksi käynyt heleä äänensä lirkuttelee sulosävelmiä, ei inspiraatio voi olla saapumatta.

Inspiraatio oli Kesällä hyvin läheinen ystävä, me kävimme pitkiä sessioita yhdessä.
Hän tuli monta kertaa minuun ,ja minä vastavuoroisesti annoin tulla koko rahan edestä.
Olin suorastaan autuaassa hurmostilassa, missä sanainen sammio ryöpsähteli rinnuksille, missä syvästi kommunikoivat melodiat leikittelivät rytminjumalien kanssa.
Inspiraatio on ystävä, joka on olemassa, mutta ei aina pyyntöni päässä.
Mielen kanssa väkisinmakaaminen ei tuota yleensä toivottavaa lopputulosta, vain hermopäät repeilevät ja paperia koristaa vittujen kavalkadi.
Otetaan siis Inspiraatio vastaan kun hän kylään tulee , ja nautitaan jokaisesta kiihkeästä hetkestä, jotka häneltä saamme.

Vuosi 2011 oli erikoinen vuosi.
Se meni nopeaan kuin ensimmäinen yhdyntä.
Tapahtui paljon asioita, hyvin positiivisia, jotka pitäisi muistaa kun seuraavan kerran turhautumisen tsunami iskee sydänkallioon, ja kun tuntuu että kukaan ei ymmärrä tätä neuletakissa vuotavaa taiteilijaa, joka repii elämäänsä lauluiksi luurankojen tanssiessa ympärillä.

Lähtökohdat ensi vuoteen ovat erittäin valoisat.
Lopetetaan kuitenkin ensin tyylikkäästi ja käydään sisäänheittämässä ykköset eräänkin kauniin golfprinsessan häissä.

Kiitoksia kaikille jotka ovat olleet, sekä tulleet.
Tästä on hyvä jatkaa matkaa.

Laupeudella

-ARTo

tiistai 27. joulukuuta 2011

MENOPAUSSI

Niin joutui Joulu jo taas taka-alalle.
Hirveä hössötys aina monta viikkoa ennen, unilääkkeet otetaan käyttöön jotta saadaan nukutuksi kaikilta lohien koristelemisilta.
Mitä ostais tolle, sille ja hälle?

Joulu oli meidän perheellä kiireetön ja rauhaisa.
Ei lähdetty sauvomaan pitkin sukulaisia, vaan oltiin kotosalla ja otettiin olemisesta kaikki irti.
Syötiin, juotiin ja nautiskeltiin.

Poika sai imurin, ja nyt meillä imuroidaan oikein tuplateholla tästä eteenpäin.
Tosin hän ajatteli imurille myös käytännöllisemmän tarkoituksen laulamalla letkun päähän.
Mikäs siinä, ainakin erilainen mikkiständi.
OBH-Nordica , ja ääni tulee ulos luonnollisen tunkkaisena.

Palasin töihin juuri sellaisena kuin voi palata, korkeasti kiinnostettuna ja täynnä kinkun hellimää hilpeyttä.
Odotan kovasti koska puhkean kukkaan tämän kaiken sydäntä särkevän mässäilyn tuloksena.

Mutta asiaan...

Uuden Musiikin Kilpailu?
Mistä sitä tietää, biisi on ainakin huomattu, ja levinnyt laajalle kuin pandelooma, tuntemattomat ihmiset tuunaavat ylistysvideoita joissa joku alppivuohen näköinen joikujentekijä voittaa koko peijaiset.

Kiitos tästä suuresta tsempistä ja uskosta.

Jäämme odottamaan jännityksellä, että ponnahtaako baromittari roudasta ulos ja ajaa biisin koristamoon.

Hyvää välitöntä välipäivien viikkoa.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Aikajono?

"Voi ei!Siis toi Timeline on ihan törkee, siis se näyttää nyt mun kaikki salaiset viestit yhelle miehelle jota tapailen salaa mun kundifrendin selän takana. No höh! Tosi perseestä että tulee tommosii, mä ainaki haluisin että mun seikkailut pysyy salassa.
C'moon, nyt kaikki saa tietää mitä mä touhusin mun esimiehen kanssa sen toimistossa ku leviteltiin tummelia takaraivoihin ja annettiin toisillemme käsirysy"

Tällaista tänään.
Ihmiset ovat independencedayn omaisessa paniikissa.
Kim Forever Yong on kuollut , mutta mitä sitten.
Timeline tulee ja muuttaa elämäsi kokonaan.
Kohta lähimmät ystäväsi saavat tietää mitä heistä oikeasti ajattelet.
Äkkiä poistamaan kaikki likaiset pikku-tuhmuudet joita salaisesti jaat salaisen rakkaasi kanssa.

Minä en välitä.
Mulla on luurankoja enemmän ku Suomessa kännykkäliittymiä.
Anteeksi jo etukäteen Vimpelin Hiihtoseura, se saunareissu oli vähän  liikaa.

Suklaata siellä, suklaata täällä.
Kohta olen talipallo, eikä Joulu ole edes vielä ohitse

Ihan hyviä juttuja ilmassa...palataan niihin

maanantai 19. joulukuuta 2011

Röyhkeät ja rohkeat!!

Ihana näky odotti kun avasin television.
Puuma-Brooke ja Ridge Junior 3 tai 2, alasti kukkien peittelemänä.
Mitä vittua? Huomaamaton lainaus hienosta American Beauty elokuvasta.

Tulin kotiin, olin pihalla paimentamassa.
Kuraisten halausten ja talvisen loskasateen jälkeen, olen kuin urbaanipoika Mowgli.

Tänään olin Joulupukki, tai pikemminkin Gandalfin ja Jonathan of Spotifyn ristisiitos.
Intellektuelli insinööri-Reijo Vantaalta, jonka parta pakottaa arvailemaan todellisen iän.
Lapset tunnistivat, kollegat ovat vieläkin tohkeissaan.
Olisivat vaihtaneet ARTon välittömästi tuohon hyvin sixpakin naamioivaan Jouluvelhoon.
Mies joka tulee kerran vuodessa, on ehdottoman in!

Eilisen päivän loppu oli aivan mahtava.
Joku voisi ajatella, että mies joka keskustelee sketsihahmojen kanssa, ei surffaa täydellä aallokolla.
Mutta täytyy sanoa, että Putous-ohjelman hahmojen mukaan tulo geimeihin oli hattuunkusemisen arvoinen juttu.
Harjakainen, Zetterberg, Sui-hing ja Pilvi Pouta jakoivat varoittamatta linkkiä, ja minä sanon KIITOS!
En panisi pahakseni jos kappale jotenkin esiintyisi tulevassakin kaudessa.

Putous on parhaimmillaan niin verbaalista akrobatiaa ja täsmähuumoria, että meikäläinen ei voi muuta kuin ihailla.
Tässäpä olisi oiva ryhmä tanssimaan kuumia rytmejä "Roudassa" biisin taustalle.
Kenelläkään meistä kun ei kumi rullaa loppuun asti. =)

Nyt menen..minne menen.

Rakkaudella ArTo

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Harjakainen kaiken korjaa ja Puuhameisseli ARTo

Olipa kiva yllätys , että viime vuoden Putouksessa kilpaillut Aku Hirviniemen hahmo "Timo Harjakainen" oli jakanut "Roudassa"biisin linkkiä facebook-sivustollaan.
Kyllä se aina kovempi juttu on kuin joku Lauri Ylösen peukku photoshopatussa kuvassa.

Timo olikin suosikki hahmoni, ja hänen huumorinsa alhainen taso kolkutteli kivasti meikäläisenkin kulkusia.
Kiitos tästä!

Viikonloppu se taas on melkein ohitse.
Anoppi tuo kohta naapurinsa tontilta varastetun kuusen.
Tosin muovikuusi kyseessä, joten naapurilla ei taida ihan leikata sirkkeli pohjaan asti?

Kolme päivää töitä ja kyllä piparit jo niin vahvasti levittyivät pellille viime viikolla, että Joulufiilis saattaa sittenkin uida stringeihin.
Kinkku kummittelee mielessä, paistan itse tai sitten sipasen hyvän lohkon jonkun toisen kinkusta, kinkkuja kun tässä lähipiirissä kuitenkin riittää. Periaatteessa ei tarvitsisi itse ostaa ollenkaan.

Palasinpa tuossa vanhan kappaleen ääreen ja tein kertosäkeen sanat uusiksi.
Tein myös joululaulun "Erilainen Joulu", jossa perheen isä päättää vetää Joulumielen kurkusta alas.

Odottavan aika on pitkä, ja pitkän aika on myöhemmin illalla.

Se kuka löytää mantelin tai implantin puurostansa, saa tankotanssin.

-ARTo

perjantai 16. joulukuuta 2011

Ote entisestä ta isalaisesta (pahoittelut sekametelistä)

Tämä on eräästä blogista jota aikoinaan kirjoitin. Halusin jakaa tämän jotta näette, miten mukavasti minulla menee =)

Hei vaan kaikki makkaranmussuttajat.
Olette varmaan ihan helvetin rentoutuneita ja ruskettuneita Auringon ultraväkivaltaisen hyväilyn jälkeen.
Olette kierrelleet maailmaa , hakeneet ihosyöpää ja irtosuhteita muualtakin kuin Virosta.
Perheenne on edelleen ihanasti kasassa ja kaikki menot ja lystit on maksettu lomarahoilla, jotka isi on saanut 4000 euron palkan päälle.
Kesävaatteet on ostettu isin uhkapelirahoilla ja velat pelikavereille on kuitattu haulikolla.
Äiti on täynnä rakkautta ja täynnä vieraan rakastajan itiöitä.
Lapset menevät täynnä intoa kouluun, ja tyytyvät sisarilta perittyihin kuluneisiin Adidaksen  reppuihin, joita sisko tai veli käytti marihuanan salakuljetukseen luokkaretkellä.
Alkoholi ei ole näytellyt sen suurempaa roolia kenenkään Kesässä vaan on pysytty hyvässä yhden laatikon, kolmen litran viinipönikän ja kossupullon päiväannoksessa.
Mutta kuka on tuo mahapystyssä kävelevä raskautta säteilevä ja seuraavat 9kk kukkiva hormonikenno.? Sehän on taloudenhoitaja jota joku perheen yhdestä miehestä pökkäsi äidin ollessa luumu ja banaaniuutehoidossa, Ramin kauneuden ja puutteen hoitosalongissa.

No mutta mitäpä kuuluu minun kesääni?
Tämä kesä on ollut täynnä ihmeitä. Tikkurila on lomailijan paratiisi josta kannattaa ottaa ilo irti oikein koko rahan edestä.
Kielotien K-Market tarjoaa exotiikkaa koko hevi-osaston verran.
Cantaloupet joita et löydä(erota) ruisleipien joukosta, ovat jo nähtävyys sinänsä.
Myyjä joka puhuu vain Tiksiä apatianmurteella on jokaisen todellisen kaupankävijän kohdattava.
Kuitti joka sisältää noin 40 euron bonuksen. Osta meiltä , maksa enemmän.
Mitä tarjoaa aseman ympäristö?
Joukkotappelun oikein isolla V.llä!!! Jos haluat päästä todellisen turpaanvedon makuun, mene ja osallistu, ilman röökiä tietenkin ;)
Extremeurheilua edustaa , “junan kanssa miehestä mittaa”-laji , kumpi väistää ja kumpi on kovempi. Varaudu kuitenkin jännittävään Peijasreissuun jossa pitkien jonojen kiemuroissa voit joutua vaikka levittämään palkeesi ja tähystämään Vantaata aivan uusin silmin.
Hotelli Vantaa!!! Tikkurilan uppoamaton Titanic, jonka seisovapöytä on niin täynnä lihaa että heikommalta pääsee suusta Kaija Koo!!!!
Alakerran Hertas kuitenkin tarjoaa mukavan kulttuurielämyksen Reijo Viipaleen tahdissa, tai sitten kuulet joutsenlaulua Raijan laulamana.
Lopuksi haluan tarjota teille puistoreitin jonka varrellaa kukkii useita mulkkuja sekä hiljaa virtsaa vantaa aiheinen pulikuoro.
Minun kesäni on ihan mukava.
Kohta tulee uusia kappaleita joissa avaan näkemättänne useamman kuin yhden….